Haati warraa barnootaafi galiin yoo caalan abbootiin warraa hundi gammaduu?

Oduu dur duriirraa kaasee haaluma aadaa hawaasa keessatti hundee gadi fageeffateetti ilaalchi dubartiin dhiira ishee caaluutti heerumti jedhutu jira.

Haata'u malee, dubartoonni baay'een barnootaafi mindaa sadarkaa olaanaa irra gahan adeemaniifi hirkattummaa diinagdee keessaa akkuma bahaa adeemaniin ilaalchi aadaa kun jijjiiramaa kan jiru fakkkata.

"Har'a dargaggoota gidduutti wal simuu dhabuun guddachaa jira. Dubartoonni barnoota olaanaa qaban dhiirota caalaa haalaan baay'eedha," jetti Yunivarsiitii Viyeenaa Oostiriyaatti ogeettiin hawaasummaa Naadiyaa Isteebar.

Kanarraa kan ka'e, dubartoonni hedduun ammallee hiriyaa dhiiraa barnoota ykn sadarkaa hawaas-dinagdee wal madaalu kan barbaadan ta'anis, yeroo baayyee filannoo gaarii ta'e irratti kufu. Innis, dhiira amala gaarii qabu garuu sadarkaan barnootaas ta'e diinagdee isaanii "gadi" jirutti eerumu jetti.

Saayinsii hawaasaa keessatti taateen kun hayipogaamii "ka'umsa gaa'ila sadarkaa hawaasa gadi aanaa keessaa filachuu" ("the rise of hypogamy") jedhamee beekama.

Hayipogaamii (hypogamy)n maali?

Hayipogaamii (Hypogamy) jechuun nama sadarkaa hawaasummaa, dinagdee ykn barnootaan isaan gadi ta'e waliin gaa'ila dhaabbachuu ykn walitti dhufeenya jaalalaa uumuu jechuudha.

Akka aadaa keenyaatti garuu faallaan isaatu baramaadha. Innis Hayipargaamii (hypergamy) (kan sadarkaan caaluu waliin hiriyummaa qabaachuun dubartootaaf caalaa kan mul'atuu fi hawaasa birattis fudhatama kan qabu ture.

Sirni aadaa yeroo dheeraaf hiriyoota maallaqaan of danda'e, umuriinis kan caaluu ykn kan sadarkaa barnoota isheerra fooyya'aa ta'e akka barbaadan isaan jajjabeessaa ture.

"Seenaa keessatti, ijoolleen dhiiraa, kanneen hojjetanii manasaanii akka bulfatan eegaman shamarran caalaa carraan barnootaa kennamaaf turan. Shamarran ammoo mana keessatti hojii manaa haadholii irraa baratu," jechuun ibsiti Kaatiriin Haakim, ogeettii hawaasummaa Biriteen fi qoratttuun piroofeesarummaa Civitas, dhaabbata yaada Landanitti argamurraa.

"Garaa garummaa umurii fi barnootaa guddaan haadha warraa fi abbaa warraa gidduu jirus, abbaan warraa akka olaantummaa qabaatu taasiseera.

Walqixxummaan sadarkaa barnootaa dhiiraa fi dubartootaa amala hawaasa ammayyaafi hawaasa badhaadhaniiti," jetti.

Jijjirama baay'inaa

Odeeffannoo dhiheenya kanaa tokko haala jijjiiramaa kana calaqqisiiseera.

Qorannoon bara 2023tti Giddugala Qorannoo Peew akka agarsiisutti, Ameerikaatti dubartoonni gaa'ila saala walfakkaataa keessa jira %24 abbaa warraa isaanii caalaa sadarkaa barnootaa olaanaa kan qaban yoo ta'u, bara 1972tti kun %19 turan.

Qorannoon kun akka agarsiisutti, gaa'ela %29 ta'u keessatti hiriyoonni gaa'elaa lamaan maallaqa naannoo wal fakkaatu argatu.

Moodeelli aadaa duraa ammalleen ol'aantummaa qabu keessatti ammoo, abbootiin warraa walakkaan ol ta'an nama jalqabaa ykn qofaa maatiidhaaf madda galiiti.

Haala gaa'ela aadaa kana keessatti dubartoota %16 ta'aniitu gahee madda galii maatii qaba.

Haala hubatamuun, waggoota kudhan shanan darban keessatti ammoo dubartoonni galii abbaa warraasaanii gitu ykn isaaniin ol argatan dachaa sadiitti dhiyaataa jira.

Jijjiramni kunis aadeeffannaa fi ilaalacha cimdiiwwan sadarkaa hawaasa tokko keessatti qabaachuu qaban isa hundee gadi faggeeffate sana jijjiruu kan yeroo fudhatuudha. Yeroo baayyees cmdiiwwan jidduutti kan wal wal dhabdee uumu ta'e mul'ata.

''Dubartoonni hedduun abbaa warraa sadarkaa hawaas-diinagdee isheetiin olii kan barbaadan yoo ta'u, kaan baayyee ammoo qabeenyaa caalaa, isa hubannoodhaan, dudhaa waloo fi kabaja wal hubannoorratti hundaa'eef dursa kennu'' jedhan Mikaa'el Beegii oggeessi damee kanaa.

"JTirannaan kunis gara hariiroo walqixxummaatti jijjirama olaanaa kan calaqqisiisu yoo ta'u, xiyyeeffannaan isaas caasaa sadarkaa caalaa walta'iinsaa fi gammachuu dhuunfaa irratti ta'a," jechuun dabalti.

Aadde Haakim akka jedhanitti, walqixxummaan barnootaa amma Awurooppaa fi Ameerikaa Kaabaa keessatti haala baay'ee beekamaadha.

"Garri walakkaa, yeroo tokko tokko ammoo hiriyyoonni gaa'eelaa hanga harka afuri keessaa sadii walqixxummaa barnootaa akka qaban gabaasu," jechuun ibsiti.

"Dubartoonni harka sadii keessaa tokko ammoo kanneen barnootaan isaan caalaniitti heerumu, abbootiin warraa gara harka shan keessaa tokko ta'anis akkasumas dubartoota barnootaan siaan caalan fuudhu. Walqixxummaan barnootaa warri qaban wal fuudhuun kan barameedha."

Addunyaarratti kan barame

Hawaasa warra lixaa keessatti ka'umsi gaa'ela dhiira barnootaan dubartiin gadiitti (hypogamy) dabalaa kan dhufe yoo ta'u, ammallee kutaalee addunyaa hedduu keessatti gaa'ela abbaa warraa sadarkaa barnootaafi galiin dubartii caaluu ni mul'ata.

"Caffanni qulqullaa'oon Hindu gaa'ela gosa tokko keessatti raawwatamu irratti xiyyeeffatu, haata'u malee, gaa'elli 'anuloma' dhiirri dubartii gosa gadaanaa fuudhu kan hayyamamu yoo ta'u, 'pratiloma', gaa'ela dhiirri dubartii gosa ol'aanaa fuudhu dhorkaadha," jetti Sonaalde Desaayi, ogeessi hawaasummaa Yunivarsiitii Meeriilaandii US.

Indiyaa keessatti gaa'elli maatiidhaan qindaa'e ol'aanaa yoo ta'u, gara %95 kan ta'u gosa tokko keessatti raawwatama.

Sirnoonni aadaa beeksisa gaa'ilaa gaazexaa irratti calaqqisan akkaataa idileetti misirroon umuriinsaa guddaa, dheeraa fi sirriitti kan barate akka ta'u eegama.

Itti dabaluudhaanis, "Haata'u malee, qorannoon akka agarsiisutti, dubartoonni dhiirota sadarkaa barnootaa gadaanaa qabaniitti heeruman dabalaa jiru."

Iraan Baha Giddu Galeessaa keessatti dubartoota yunivarsiitii irraa eebbifaman baayyee qaban keessaa tokko waan taateef fakkeenya dinqisiisu kan biraati.

Ta'us, maatiin hedduun ammallee dhiironni waan hundaan olaantummaa maatii akka ta'an waan eeganiif waan itti fufeef, kunis dubartoota qeenxeen, baratan hiriyoota "fudhatama qabu" argachuuf rakkatan akka dabalu taasiseera jedhu rippoortaroonni.

Garuu dubartoonni dhaloota haaraa kun ejjennoo aadaa kana mormaa kan jiran yoo ta'u, hedduunsaaniis of danda'uu, hojii fi hawaasa ammayyaa Iraan keessatti hariiroon maal jechuu akka ta'e irra deebi'anii ibsaa jiru, jedhu.

Chaayinaa keessatti, jechi gadi xiqqeessuu "sheng nu" ("dubartoota gataman") jechuun, dubartoota barnoota olaanaa qabaniin osoo umuriinsaanii dhuma waggaa 20 ykn 30 keessa jiran akka waan gaa'ela malee hafaniitti kan agarsiisudha.

Jaappaan keessattis dubartoonni sababa dinagdeen kan of danda'an ta'uusaanii fi sababa ilaalcha gahee koorniyaa aadaatiin gaa'ela dhaabbachurraa harkifachuu ykn guutummaatti gaa'ela dhaabbachu dhiisuun dabalaa dhufeera.

Gama biraatiin ammoo biyyoonni akka Noorweey fi Siwiidin faallaa kanaati. Imaammata walqixxummaa saalaa cimaadhaan, boqonnaa maatii arjummaafi hirmaannaa hojii dubartootaa olaanaa ta'een, hariiroon walqixxummaa biyyoota kanneen keessatti baramaadha.

"Ulfaatiinni dhiibbaan naamusaa hawaasa adda addaa keessatti garaagarummaa qaba," jetti Aadde Steiber.

"[Biyya lixaa keessatti] dubartoonni barnoota olaanaa qaban, qabataman mindaa abbaa warraa isaanii caalaa yoo hin argannellee, hariiroo keessatti sadarkaa hawaasummaa gaarii qabaachuu barbaadu.

''Humna falmachuu qabu, murtii hiriyoottan gaa'elaa irrattis ni hirmaatu, aadaa biroo keessatti garuu, kun caalaatti daangeffamuu danda'a," jetti.

Dhiibaa miidiyaa hawaasaa

Qabatamaan gadi bu'us, hypergamy miidiyaa hawaasaa irratti jecha buzzword ta'ee jira, yeroo baayyee gorsa hariiroo fi gorsa akkaataa hiriyyaa sooressaa ykn sadarkaa olaanaa qabu hawwachuu danda'u waliin walqabatee trending ta'a.

Adeemsi vaayirasii akka "passport bros" - dhiironni warra dhihaa hiriyyaa biyya alaa barbaadan kanneen gahee saalaa aadaa fudhatan - fi sochiin "tradwife" kan dhiibbaa uumuun mana keessaa guddisan fi dubartoonni abbaa warraa galii guddaa argatan akka hordofan jajjabeessan ka'uun isaas, haadha manaa garmalee fuudhuun gara xiyyeeffannootti deebiseera.

Sochiiwwan kun yeroo baayyee hawwii daayinamiksii aadaa kan calaqqisiisan yoo ta'u, yeroo tokko tokko caasaa haaypergamous idealising," jetti Aadde Begiin

"Walxaxiinsa jaalala ammayyaa, kan namoonni dhuunfaa ofiin of bulchuu dhuunfaa fi hawaasni irraa eegamu madaaluu wajjin wal'aansoo qaban, karaalee adda addaa namoonni hariiroo keessatti guutummaa barbaadan mul'isu," jechuun dabalti.

Garuu Aadde Steiber haaromsa ammayyaa gahee saalaa akkaataa bara 1950mootaa irratti shakkii qabdi, kunis yeroo baayyee hypergamy akka fudhatama qabu qofa osoo hin taane, hawwii ta'ee ejjennoo qaba.

"Kun waan miidiyaa hawaasaarratti dhiibbaa uumuun mijataa xiqqaa keessatti taphatamu ta'uu danda'a, garuu dhugumatti kun bakka adeemsi dimogiraafii tasumaa akeekaa jiru miti," jetti.

Haadhotii warraa galii guddaa qaban: Darbee darbee qofa kan mul'atu

Akkasumas Aadde Steiber dubartoonni yeroo "partner down ta'an [akka dhimma namaa hin qabnetti callisan]", yeroo baayyee dhiirotarratti dhiphina guddaa akka uumu, "yaada aadaa dhiirummaa mormuu danda'a" jetti.

"Dhimmi kun, dhiironni hiriyaa gaa'elaa caalaatti baratte ykn milkooftuu taate waliin wal danda'uun jiraachuu ilaallata," jechuun ibsiti.

Ogeeyyiin hawaasummaa tokko tokkos akkuma sadarkaan barnoota dubartootaa ol ka'aa deemuun caasaan hawaasaa gahee saalaa aadaa eeguuf haala dhokataa ta'een hojjetu - malawwan akka garaagarummaa mindaa, hojii yeroo muraasaa guddisuu ykn seera bakka hojii sadarkaa hojii fi haadhummaa madaaluun rakkisaa taasisu - kanaanis ol'aantummaa dinagdee dhiiraa cimsa jechuun falmu.

"Bakka hundatti, dhiironni akkaataa idileetti dubartoota ykn haadhotii manaa isaanii caalaa galii argatu sababiin isaas yeroo baayyee haadhotii manaa fi haadholiin hojii addaan cite waan qabaniif, yookaan ammoo yeroo muraasa hojjetu," jetti Aadde Hakim.

"Iskaandinaaviyaa 'walqixxummaa' ​​keessattillee, abbootiin warraa galii maatii keessaa naannoo afurtama keessaa sadii argachuu itti fufaniiru, giddu galeessaan. Dubartoonni ykn haadhotii manaa galii olaanaa argatan haala barame osoo hin taane, waan hin argamne ta'anii hafu," jetti.